9. tammikuuta 2015

Näin vältät yleisimmät virheet lähettäessäsi käsikirjoituksesi kustantamoon



Käsikirjoituksen matka pöytälaatikosta kirjakaupan hyllyyn on monelle kirjoittajalle mysteeri. Monet tekevät virheitä lähettäessään käsikirjoituksensa kustantamoon. Hylätyksi tuleminen lannistaa ja laskee motivaatiota yrittää uudelleen myöhemmin, ehkä toisella tarinalla. Pyrin tässä postauksessa paitsi selittämään, mitä käsikirjoitukselle käytännössä tapahtuu, myös neuvomaan, miten välttyä yleisimmiltä aloittelijan virheiltä. Monet neuvoista ovat peräisin kirjailija Brandon Sandersonilta, jolta löytyy useita erinomaisia luentoja ja podcasteja aiheesta.

1. Älä ajattele itseäsi nälkäisenä taiteilijana, vaan yrittäjänä

Kirjallisuus on bisnestä, jossa sinun odotetaan osaavan toimia ammattilaisen tavoin.

Sinä olet yrittäjä, jolla on tuote, jonka myymiseen etsit liikekumppania. Sinun on vapauduttava ajatuksesta, että olet kärsivä taiteilija, joka on valmis ottamaan kaksi senttiä ja pähkinän nähdäksesi nimesi kirjakaupan hyllyllä. Tämä näkökulman muutos on minusta suureksi avuksi [kustannussopimuksen löytämisessä].
— Brandon Sanderson, BYU:n luovan kirjoittamisen luento

Ammattilaisena sinun odotetaan tuntevan kirjallisuusalaa. Vaikkei sinun tulisikaan yrittää kirjoittaa sitä, mikä myy, sinun kuuluu olla tietoinen siitä, mitä tällä hetkellä julkaistaan. Sinun tulee olla valmis aktiivisesti myymään tuotettasi eli kirjaasi esimerkiksi kirjamessuilla ja sosiaalisessa mediassa. Toimiessasi kustantajan kanssa ajattele heitä kollegoina ja liittolaisina, ja kohtele heitä sen mukaisesti.

Bisnesajatteluun kuuluu myös se, että sinun on oltava valmis kuuntelemaan markkinoinnin ammattilaisia heidän omalla alallaan. Älä ajattele liikaa kirjasi kansia tai kirjoita vetävää mainoslausetta kirjastasi itse. Kirjan kansien tarkoitus on olla eräänlainen elokuvajuliste, joka houkuttelee kuluttajan ostamaan kirjan, ei toimia luovan ilmaisusi jatkeena. Kustannustoimittaja ei myöskään osta käsikirjoitusta sinulta mainoslauseesi perusteella, vaan pohjautuen yksinomaan käsikirjoituksen meriitteihin.

2. Tutki tarkoin, kenelle lähetät käsikirjoituksesi

Tämä neuvo on kaksiosainen. Ensinkin sinun täytyy perehtyä siihen, mikä kustannusyhtiö julkaisee mitäkin. Mene kustantajan verkkosivuille tai kirjastoon ja ota selvää, mitä genrejä kustantaja julkaisee. Minkä ikäisille kirjat on tarkoitettu? Ovatko ne tietokirjoja, dekkareita vai fantasiaa? Yhdistääkö kirjoja toisiinsa jokin teema, kuten yhteiskunnalliset arvot tai tarinoiden sisältö? Jos sinulla on mahdollisuus olla yhteydessä kustantajaan suoraan, tämä on ensimmäinen kysymys, jota sinun kuuluu kysyä heiltä: "Minkälaisia kirjoja kustannatte?" Kiinnitä myös huomiota siihen, onko kustannusyhtiö jo julkaissut kirjan, joka on samanlainen kuin sinun kirjasi. Jos näin on käynyt, kustantaja tuskin haluaa kirjaasi edes, vaikka se sopisi heidän kustannusohjelmaansa.

Saman kustannusyhtiönkin sisällä on kuitenkin eroja. Sillä on suuri merkitys, kuka kustannustoimittajista lukee käsikirjoituksesi. Sinulla on kustannusyhtiössä yleensä vain yksi mahdollisuus, joten käytä se hyvin. Ota selvää, keitä kiinnostamassasi kustannusyhtiössä työskentelee. Selvitä, mistä kirjasta kukin kustannustoimittaja on vastuussa. Kustannustoimittaja on kustannusyhtiössä se henkilö, joka on kirjailijalle tärkein. He toimivat yhteyshenkilönä kirjailijan ja kustannusyhtiön välillä, editoivat heidän käsikirjoituksensa ja ovat myös vastuussa uusien kirjailijoiden löytämisestä. Heidän työnsä on löytää sinut, mutta sinun täytyy auttaa heitä. Ota selvää, vierailevatko kustannustoimittajat paneeleissa tai pitävätkö he blogeja. Tutustu heidän kirjamakuunsa ja heidän mielipiteisiinsä kirjallisuusalasta yleensä. Mitä genrejä he lukevat ja julkaisevat? Mistä he pitävät?

Jos sinulla on tilaisuus tavata kustannustoimittaja kasvokkain, älä kysy heiltä, haluavatko he lukea käsikirjoituksesi. Sen sijaan kysy heiltä, minkä parissa he sillä hetkellä työskentelevät. Anna heidän kertoa sinulle pian ulos tulevista kirjoista. Kysy heiltä siitä, miten he editoivat heille saapuvia käsikirjoituksia (näissäkin on yksilöllisiä eroja). Kustannustoimittaja saattaa pian kysyä sinulta, oletko kirjailija, jolloin voit kertoa heille lyhyesti, mitä olet kirjoittanut. Jos teillä on paljon yhteistä, kustannustoimittaja voi antaa sinulle yhteistietonsa ja voit lähettää käsikirjoituksesi suoraan hänelle.

Usein kustannustoimittajien yhteystiedot löytyvät myös kustantajan verkkosivuilta. Perehdy tarkoin kustantajan ohjeisiin käsikirjoituksen lähettämisestä. Jos voit lähettää käsikirjoituksesi suoraan tietylle kustannustoimittajalle, tee niin.

3. Perustele saatekirjeessäsi, miksi haluat työskennellä tämän kustantajan kanssa

Huomaa, etten kirjoittanut "miksi he haluavat sinut". Kysymys on, miksi sinä haluat heidät. Kustannussopimus on liikesuhde, jota sinä tarjoat ja jonka he voivat hyväksyä tai olla hyväksymättä. (Tästä kuitenkin varoituksen sana: Älä ole liian varma omasta käsikirjoituksestasi. Kilpailu käsikirjoitusten välillä on kovaa, eikä heillä ole mitään tarvetta hyväksyä sinua edes, vaikka pitäisivät tekstistäsi, jos kanssasi on hankala työskennellä. Käsikirjoituksesi on CV:si, ja kustantaja sinun potentiaalinen työnantajasi.)

Saatekirjeessäsi tulee aina ilmetä kirjasi genre ja kohderyhmä. Sen lisäksi kirjan teemat ovat hyvin tärkeät. Käytä hyväksesi tietojasi siitä, minkälaisista kirjoista kustantaja on kiinnostunut ja vertaa käsikirjoituksesi sisältöä - sekä myös itseäsi - heidän kiinnostuksensa kohteisiin. Tämä on vielä tärkeämpää, kun lähetät käsikirjoituksesi suoraan tietylle kustannustoimittajalle. Viittaa saatekirjeessäsi kirjoihin, joiden parissa kustannustoimittaja on työskennellyt, ja kerro mielipiteesi niistä. Perustele näin, miksi kustannustoimittaja kenties pitäisi myös sinun käsikirjoituksestasi.

Saatekirjeeseen voi myös liittää kaksi- tai kolmesivuisen synopsiksen kirjan tapahtumista. Jos olet kaavaillut tarinalle jatko-osia, liitä mukaan synopsis koko kirjasarjasta. Synopsiksen kirjoittaminen on oma taiteenlajinsa, johon kannattaa perehtyä huolella ennen sen kirjoittamista. Verkosta löytyy runsaasti englanninkielisiä ohjeita hakusanoilla "novel synopsis".

Älä koskaan lähetä samaa saatekirjettä kahdelle eri kustantajalle. Muotoile se aina vastaamaan juuri kyseisen kustannusyhtiön- tai toimittajan tarpeita.

4. Noudata kustantajan ohjeita käsikirjoituksen lähettämisessä — ei vähempää, ei enempää

Lue kustantajan verkkosivuilla olevat ohjeet tarkoin. Jollei ohjeita löydy, noudata yleisiä hyviä tapoja käsikirjoituksen lähettämisen suhteen, tai kysy ohjeita suoraan kustantajalta. Lähetä käsikirjoitus paperisena kirjekuoressa jollei toisin ole ohjeistettu. Älä taita papereita, ja muista liittää kaikkiin liitteisiin nimesi ja osoitetietosi. Käytä selkeää fonttia (Courier tai Times New Roman) ja riittävää riviväliä (1,5 Wordissa). Älä muuta tekstinkäsittelyohjelmasi oletusmarginaaleja tai sarkainasetuksia.

Tämä saattaa olla yleisempää Yhdysvalloissa, mutta monet kirjoittajat pyrkivät parantamaan käsikirjoituksensa mahdollisuuksia monilla keinoilla, joilla ei ole mitään tekemistä itse käsikirjoituksen laadun kanssa. Älä käytä värikästä paperia, älä liimaa suloisia kissakuvia kirjekuoreen. Älä suihkuta hajuvettä käsikirjoituksellesi. Älä myöskään taittele tai käännä käsikirjoituksen sivuja siinä toivossa, että näkisit, miten pitkälle kustannustoimittaja on käsikirjoituksen lukenut... jos ylipäänsä saat sen takaisin. Suomessa monet kustannustoimittajat eivät palauta heille lähetettyjä käsikirjoituksia.

Perehdy kustantajan käsittelyaikoihin. Kun aika on kulunut loppuun, voit kohteliaasti tiedustella puhelimitse tai sähköpostilla, onko käsikirjoituksesi saapunut perille ja onko se jo käsitelty. Älä kysy, onko kustannustoimittaja lukenut käsikirjoituksesi, sillä todennäköisesti hän ei ole lukenut sitä eikä tule lukemaankaan, ellei hän todella pidä siitä. Kustannustoimittaja näkee hyvin nopeasti käsikirjoitukseen tarttuessaan, onko sillä mahdollisuus tulla julkaistuksi.

5. Pidä kirjaa siitä, kenelle olet lähettänyt käsikirjoituksesi

Jos kustannusyhtiö on kerran hylännyt käsikirjoituksesi, he eivät useinkaan halua nähdä sitä uudelleen. Kirjaa ylös, kenelle olet käsikirjoituksesi lähettänyt ja milloin. Jos saat heiltä vastauksen, kirjoita myös ylös heidän antamansa palautteen. Voit lähettää samalla kustantajalle eri käsikirjoituksen jos haluat, mutta ongelma saattaa olla tyylissäsi, ei tarinassasi. Kustannustoimittaja voi auttaa kirjailijaa tekniikassa, kuten juonen rakenteessa ja rytmityksessä, mutta hän ei voi opettaa tälle kuinka käyttää ns. "ääntään" eli sitä, miten sujuvaa heidän proosansa on. Kirjailijan ääni on yksilöllinen juuri hänelle ja vaikka sitä voi jossakin määrin opetella ja hioa, kustannustoimittaja ei voi tehdä sitä hänen puolestaan *.

Mitä tapahtuu, jos kustantaja kiinnostuu käsikirjoituksestasi?

Kun käsikirjoitus päätyy kustannustoimittajan käsiin, hän tutustuu siihen ensin itse. Hän ensin vain selailee sitä ja lukee sivun sieltä täältä, ja jos teksti miellyttää häntä hän usein ottaa käsikirjoituksen kotiin ja lukee sen kokonaan. Tämän jälkeen hän saattaa pyytää myös kollegaansa lukemaan sen ja ilmaisemaan mielipiteensä. Jos käsikirjoitus miellyttää, käsikirjoitus täytyy "myydä" muulle kustannusyhtiölle. Kustannustoimittaja voi esimerkiksi joutua perustelemaan kustannuspäällikölle, miksi käsikirjoitus kannattaa julkaista. Varsinaiseen kustannuspäätökseen osallistuvat kustannuspäällikkö ja mahdollisesti markkinoinnin ammattilainen, joka antaa arvion siitä, kuinka paljon kirjan voi arvella myyvän. Jos käsikirjoitus tässä vaiheessa saa vihreää valoa, kustannusyhtiö ottaa yhteyttä kirjailijaan.

Kirjailijalle tarjotaan kustannussopimus, jonka hän voi joko hyväksyä tai hylätä. Sopimus on laillinen sitoumus ja kannattaa aina tarkastuttaa lakimiehellä tai muulla lakitiedon ammattilaisella. Sopimuksessa tulee käydä ilmi, mitkä oikeudet kirjailija luovuttaa kustannusyhtiön käyttöön (ja mitkä hän pitää itsellään) ja mitkä sopimuksen ehdot ovat. Suomessa Kirjailijaliitto valvoo kirjailijoiden oikeuksia ja tarjoaa myös omaa lakimiestään kirjailijan avuksi. Sopimukset käsitellään liitossa luottamuksellisesti.

On hyvä muistaa, että sopimus on vain tarjous, josta on mahdollista neuvotella. Sopimuksen sisällön tulee miellyttää molempia osapuolia, ja molempien tulee myös ymmärtää, mistä ollaan sopimassa. Usein kustantaja kutsuu kirjailijan keskustelemaan sopimuksesta, minkä jälkeen kirjailijalla tulee olla aikaa tutustua siihen vielä omalla ajallaan. Kustannussopimukseen ei kannata koskaan rynnätä, eikä huonoon sopimuksen koskaan kannata tarttua. Erityisen tärkeää on laskea, kuinka kirjailijan palkkio lasketaan, ja mitä oikeuksia hän säilyttää itsellään esimerkiksi käännösten suhteen.

Lue myös

Suomen suurimmat kustantajat 2018

Minkälainen on hyvä saatekirje?

Runokokoelman syntyvaiheista: haastateltavana Vesa Haapala

Aikaa, rahaa ja uskallusta — matka indiekirjailijaksi

Viisi ja puoli kantapään kautta oppimaani asiaa

Mitä merkitsee olla bestseller-kirjailija Suomessa?

HS.fi 20.6.2015: Haluatko kirjailijaksi? Älä lähetä käsikirjoitusta näin

Studio55.fi 23.05.2013: Kustantamo: Harva teksti valitaan kirjaksi – Helmet kyllä löydetään




* Kuulin kerran, että periaatteessa minkä tahansa käsikirjoituksen voi muokata kustannuskelpoiseksi. Kyse on ennekin siitä, kuinka paljon aikaa ja vaivaa tähän uppoaisi. Kustannustoimittaja ei siis välttämättä mieti, onko teksti riittävän hyvä, vaan kuinka kauan sen hiomiseen kuluisi.

12 kommenttia:

  1. Tämä oli todella hyödyllistä tietoa tällaiselle kirjailijaksi yrittävälle, mutta vähän pihalla olevalle, mitä tulee kustantajan lähestymiseen. Kiitos paljon :)

    Itse haluaisin löytää jonkin julkaisukanavan kirjoittamalleni fantasiapienromaanille. Onkohan yksittäistä pienoisromaania (tai novellia) mahdollista saada julkaistua missään, vai pitäisikö niitä olla kokoelman edestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa julkaistaan useitakin antologioita, joihin otetaan vastaan fantasiaa. Suosittelen tutustumaan varsinkin Osuuskumman toimintaan - sitä kautta löytyy varmasti kontakteja, jotka tietävät miten kannattaa toimia. Itse en ole erityisen hyvin perillä novelleista, mutta toivon jossakin vaiheessa saavani blogivierailijaksi jonkun, joka on. Onnea julkaisijan löytämiseen! :)

      Poista
  2. Terve
    Minusta tämä lukemani tieto oli varsin amerikkalaista suuren maailman menoa. Suomessa ollaan vielä herkkiä ihmisiä ja kirjoittajia, uskotaan rehellisyyteen ja yrittämiseen.
    En voi hyväksyä pelkkää ja puhdasta kaupankäyntiä taiteen parissa. Kaikki maailmassa alkaa yhdestä sanasta, niin kirjatkin. Olen lukenut kustannusfirmojen sivuilta, että helmet erottuvat massasta. Ehkä suomalaisen kirjailijan kannattaa sittenkin uskoa omaan itseensä, eikä amerikkalaisen mallin mukaan pelkkään businekseen.
    Suomalainen kirjoittaa hengellään ja verellään, ensimmäiseksi hän ajattelee tekstinsä sisältöä, eikä hintaa.
    Oli ikävää lukea tällaisesta kaupankäynnistä näin herkällä alalla.
    Miksei käännettäisi asiaa toisinpäin? Kuvitellaan, että ensimmäinen kirja julkaistaan kustantajan ehdoilla. Mutta sen kakkosen voikin sitten viedä toiseen talliin tai kustantaa itse, miten se kustantaja sitten laittaa suunsa?
    Muistan Harry Potterin ja kirjailijan tuskan, sillä kirja ei kelvannut kymmeneen ensimmäiseen kustannusfirmaan......
    Hahaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En suinkaan ole yrittämässä sanoa, että kirjoittaminen olisi ainoastaan kaupankäyntiä. Luovan työn täytyy tulla ensin, mutta sen jälkeen on kuitenkin hyvä hetki vaihtaa perspektiiviä ja ymmärtää, että omalla asenteella ja panostuksella on ihan oikea merkitys siihen, miten käsikirjoitus pärjää matkallaan kirjaksi ja siitä eteenpäin lukijalle. Kustannusmaailman ymmärtämisen ei kuuluisi olla luovasta vapaudesta pois, vaan enneminkin antaa itsevarmuutta jonka avulla uskaltaa kirjoittaa juuri sellainen tarina, johon itse on tyytyväinen. Sen JÄLKEEN on kuitenkin hyvä aika ajatella käsikirjoitusta markkinoinnin kannalta.

      Kustannusalan ammattilaisilta kuulee usein haastatteluissa, että moni esikoiskirjailija kokee jonkin sortin pettymyksen kirjan julkaisun jälkeen. Heille voi esimerkiksi tulla yllätyksenä se, kuinka vähän kontrollia kustantajalla oikeastaan on siihen, näkyykö teosta kirjakaupan hyllyllä vai ei. En hirveästi puutu blogikirjoituksessa tämänkaltaisiin pettymyksiin, mutta nekin olisi mahdollista välttää, jos kirjailija ymmärtäisi jo aikaisemmin katsoa työtään kustannusmaailman kannalta. En usko että koskaan on ollut sellaista aikaa, kun kirjailija voisi vapaasti olla ainoastaan taiteilija ja myös elättää itsensä työllään, mutta jos näin on ollut, niin tilanne on muuttumassa viimeistään nyt. Tiina Ali-Sistolta valmistui muutama vuosi sitten pro gradu -tutkielma "Kirjailija yrittäjänä", jossa sanotaan: "-- kustantajat hakevat nykyisin potentiaalisiksi kirjailijoiksi sisäisen yrittäjäasenteen omaavia henkilöitä. Heidän toivotaan olevan tuotteliaita sekä esiintymiskykyisiä ja -haluisia. Hammarin mukaan sopimuksen allekirjoitettuaan kirjailijat ovat käytännössä kustannusyhtiössä toimivia sisäisiä yrittäjiä. Heidän odotetaan edistävän kirjojensa myyntiä esiintymällä ja markkinoimalla niitä jopa niin, että niihin käytetty aika on pois kirjailijan ydinosaamisalueelta eli kirjoittamisesta. Hammar mainitsee havainneensa, että kustantamoille ”ei enää olekaan tärkeää se mitä teet (ja miten) vaan kuka olet”. (Hammar 2010.)" Moni kirjailija olisi varmasti onnellinen jos saisi vain ja ainoastaan keskittyä kirjoittamiseen, mutta todellisuus toinen täällä Suomessakin.

      Poista
    2. Yrittäjän tiedän, että kuinka tärkeä markkinointisuunnitelma on. Tuntuukin hullulta, jos kirjailijat vain odottaisivat, että joku ostaa heidän kirjansa vain pelkän kustantamon katalogin tms. kautta. En oikein ymmärrä, että miten puhujakeikat tai muu julkinen esiintyminen olisi kirjailijalle jotenkin pahasta. Itse näkisin kirjailijoiden, noiden sivistyksen valopylväiden, toimivan laaja-alaisesti kulttuurin ja viihteen kentässä. Sillä kirjailijakin on loppuviimeksi komeljanttari, jonka kansa haluaa nähdä tekemässä temppuja.

      Poista
  3. Kiitos tästä. Alan olla lähellä aikaa, kun esikoinen pitäisi lähettää markkinavoimien armoille. Eipä noissa kustantajien lähetysohjeissa ole ikinä eritelty kustannustoimittajia eli joku sieltä sitten lukaisee, jos lukaisee.

    VastaaPoista
  4. en tiedä vastaatko vielä: Mutta millainen käsikirjoituksen pitäisi olla? Onko se koko kirja vai pätkä siitä? Pitääkö koko kirja olla valmis ja loppuun kirjoitettu kun käsikirjoitus lähetetään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä riippuu hyvin paljon kustantamosta, käsikirjoituksesta ja myös kirjailijasta, minkä vuoksi tähän on vaikea antaa yksiselitteistä ohjeistusta. Osa kustantamoista ottaa vastaan myös keskeneräisiä kaunokäsikirjoituksia, moni taas toivoo tietoikirjoista muutenkin vain muutamaa näytelukua ja sisällysluetteloa. Yleisesti ottaen käsikirjoituksen kannattaa kuitenkin olla mahdollisimman pitkälle viety, koska se tekee tekstin arvioimisesta helpompaa. Samalla kustantamo näkee, että osaat tosiaankin kirjoittaa kirjan ja että osaat itse editoida sitä (eli ensimmäistä versiota ei kannata lähettää, vaan tekstiä kannattaa rauhassa hioa esim. esilukijoiden avustuksella). Kustantamolla on rajalliset resurssit, minkä vuoksi he eivät yleensä myöskään anna palautetta hylsyn yhteydessä. Uskon että parhaiten pärjää, kun yrittää tehdä kustantamon työstä kaikin tavoin helpompaa.

      Poista
  5. Voivatko lapset julkaista kirjoja, ei kai sitä varten tarvitse olla aikuinen? Voinhan minä sitten odottaa, jos täytyy:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvitse olla aikuinen! Sopimusasioissa saattaa huoltajan allekirjoitus olla tarpeen (en ole selvittänyt asiaa), mutta luovuus ei missään nimessä katso ikää.

      Poista
  6. Onko mahdollista julkaista kirja jos ei ole ammattilainen, tai ei ole pyrkimässä semmoiseksi?

    VastaaPoista

Mitä muut lukevat