27. tammikuuta 2019

Tekniikkapähkinä #2


Blogin tavanomainen sisältö on tauolla huhtikuuhun asti. Editoin näppäimistö sauhuten käsikirjoituksesta uutta versiota, minä aikana täällä blogissa ilmestyy kuusiosainen Tekniikkapähkinä.

Mikä Tekniikkapähkinä?

Tekniikkapähkinä on ajatushaaste tai harjoitus, jonka tarkoitus on herättää pohtimaan jotakin tarinan peruspalikkaa. Pähkinän saa ratkaista niin kuin itse haluaa, oli se sitten yhdellä lauseella tai kokonaisella novellilla, ja haastetta saa vapaasti myös muokata niin, että se vastaa paremmin kirjoittajan makuun tai oppimistarpeisiin.

Pähkinän vastauksia ei ole pakko jakaa, mutta ne saa jättää kommenttiosioon, jos haluaa käydä niistä keskustelua muiden lukijoiden kanssa. Lupaan itse lukea jokaisen vastauksen ja kommentoida niitä, ja ehkä jokin pähkinä herättää miettimään laajemminkin jonkin asian merkitystä tarinankerronnalle. Tekniikkapähkinöiden ratkaisut ovat kuitenkin vastaajien omaisuutta, eli muistakaa pyytää lupa, jos innostutte toistenne vastauksista. Annan omalta osaltani luvan julkaista tekniikkapähkinän pohjalta vaikka romaanin, jos sellainen sattuu syntymään!

Pähkinöitä voi pallotella myöskin ystävän kanssa! Monet mielenkiintoisimmista käymistäni keskusteluista lähtevät liikkeelle "mitä jos?" -kysymyksistä, ja tässä ilmenevät pähkinät ovat monet sellaisia, että olen kirjoittanut ne talteen jonkin inspiroivan keskustelun päätteeksi.

Viikon teema: Maailma

Tarinoiden tapahtumat eivät useinkaan sijoitu tyhjiöön, vaan ovat siteessä jonkinlaiseen maailmaan — oli se sitten omamme tai kokonaan keksitty todellisuus, kuten J. R. .R. Tolkienin luoma Keski-Maa. Maailma pitää käsitteenä sisällään paitsi fyysisen ympäristön (maantiede, arkitehtuuri, jne), myös lukemattoman määrän kulttuuritekijöitä, kuten henkilöhahmojen maailmankatsomuksen, ammatin, perhesuhteet ja niin edelleen. Vaikka maailma usein tulee "annettuna", eli kirjoittaja voi olettaa lukijan olevan kotoisin samasta ympäristöstä kuin mihin tarina sijoittuu, täytyy tämän usein täydentää lukijan tietoja jollakin tapaa. Voi esimerkiksi olla tarpeellista selittää, kuinka poliisin rikostutkinta tyypillisesti etenee, jotta lukija ymmärtäisi salapoliisina työskentelevän päähenkilön ajattelua.

Eräs haastavimpia tarinan kirjoittamisen vaiheita on päättää, mitkä yksityiskohdat ovat merkityksellisiä lukijan kannalta. Electric Literature -verkkolehdessä Lincoln Michael huomauttaa, että Tolkienin Taru sormusten herrasta olisi luultavasti huonompi kirja, jos tarinaan olisi ympätty pohdintaa haltioiden kauppasuhteista ja Mordorin pöytätavoista, koska näillä ei ole merkitystä tarinan kannalta. Toisaalta tarinat voivat vaatia paljonkin selittämistä ollakseen ymmärrettäviä, kuten George R. R. Martinin Tulen ja jään laulun kohdalla, jossa valtakuntien poliittisen historian tietämys on välttämätön osa juonta. Aikaa tiedon välittämiselle ei silti usein ole paljon, vaan parilla lyhyellä lauseella voi olla tarpeen luoda illuusio suuremmasta kokonaisuudesta, jonka lukija mielikuvituksessaan täydentää.

Joskus pienet muutokset johonkin arkiseen seikkaan myös tuovat mukanaan suuria seuraamuksia, jotka samalla paljastavat jotakin sitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Tämän viikon pähkinässä oma maailmamme meneekin yllättävällä tavalla vinksalleen:

Koko maailma huomaa tulleensa allergiseksi sukille. Mistä tämä johtuu ja miten ihmiset reagoivat siihen?
Miten maailmamme sinusta muuttuu? Miten välittäisit sen tarinan yhteydessä lukijalle? Kuten tavallista, sukat saa halutessaan vaihtaa johonkin omalle tyylilleen sopivampaan. Hauskaa pähkinöintiä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä muut lukevat