Vaikka olo tässä vaiheessa on uupunut, en todellakaan kadu sitä, että lähdin toipilaana kolmeksi päiväksi messuilemaan. Suomen kirja-alalla työskentelee kustantamoissa suurenmoisia ihmisiä, ja koen olevani etuoikeutettu saadessani oppia heiltä ja ‐ toisinaan ollessani onnekas ‐ kysyä heiltä asioita suoraan. Messuilla ottamani muistiinpanot ovat ennen kaikkea teitä lukijoitani varten, ja paneeleissa kuulemani asiat tulevat tavalla tai toisella löytämään tuleviin blogiartikkeleihin seuraavien kuukausien aikana.
Tässä vaiheessa mieleeni ei tosin mahdu paljon muuta kuin että haluan joskus päästä työskentelemään näiden tietäväisten, asiastaan innostuneiden ihmisten rinnalla, joita kustannusalalta löytyy. Kiroan keskeneräistä käsikirjoitustani lähes viikoittain, mutta eihän teksti kiroamalla itseään kirjoita. Hajanainen julkaisutahtini täällä blogissa siis jatkuu, joskin minut löytää Twitteristä jakamassa säännöllisesti statuspäivityksiä mammutiksi muuttuneen kirjoitusprojektiini liittyen. (En toki koskaan kuvitellut romaanin kirjoittamisen olevan helppoa. Sen sijaan aliarvioin oman vaatimustasoni mitä tulee valmiiseen tarinaan. En yksinkertaisesti osaa oikaista kun uskon monimutkaisen olevan parempi.)
***
Blogin jatkuva nousu mm. hakukoneissa on myös pistänyt minut miettimään, miten täällä blogissa kirjoitan ja milloin. Jostakin, mikä alkoi minulle yksityisenä henkireikänä, on tulossa yhä näkyvämpi osa verkkoa.
Se ei ole huono asia ‐ päinvastoin. Näkyvyys kuitenkin tuo mukanaan velvollisuuksia (ja mahdollisuuksia), joiden olemassaoloon en ole vielä täysin tottunut. Haluan hakea tasapainoa henkireiän ja informaatiolähteen välillä, ja myös etsiä keinoja viedä blogia ammattimaisempaan suuntaan. Se tulee merkitsemään hienovaraisia muutoksia, jotka toivottavasti tekevät pitkällä tähtäimellä blogista paremman. Osan muutoksista tarkkaavainen lukija on ehkä jo huomannutkin.
Asemani on tavallaan outo, sillä kävijätilastoista päätellen monet lukijoistani ovat minua edellä käsikirjoituksen saattamisessa kirjaksi. Olen jo jonkin aikaa pyrkinyt tuomaan blogiin myös itseäni kokeneempia ääniä, ja ensi viikoksi voinkin luvata yhden tällaisista helmistä. Kiitos kaikille kirjamessuista, ja ensi vuonna uudestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti