24. lokakuuta 2013

WSOY:n kustannustoimittajan vastauksia polttaviin kysymyksiin

Olen tällä viikolla Helsingin Kirjamessuilla, jossa käyn hieman haistelemassa, miten eri kustannusyhtiöt suhtautuvat aikuisemmille lukijoille suunnattuun fantasiaan, sitä kun julkaistaan Suomessa hyvin vähän. Sattuipa muuten, että Maaseudun Tulevaisuus -lehden toimittaja halusi haastatella minua työn alla olevaan romaanini liittyen, eli jos näette kameralle keikailevan wannabe-kirjailijan lehden sivuilla lähiaikoina, se saatan olla minä.

Minulla oli siis mahdollisuus käydä vartin mittainen keskustelu WSOY:n kustannustoimittajan kanssa. WSOY ei ole kustantamoista se, joka on selkeiten profiloitunut fantasian kustantajana, mutta halusin käyttää tilaisuuden hyväkseni kysyäkseni kysymyksiä, jotka ovat vaivanneet minua haaveillessani hetkestä, jolloin käsikirjoitus on lopultakin valmis ja voin lähettää sen kustantajalle. Olisi noloa, jos lähettäisin trilogian ensimmäisen vain saadakseni tietää, ettei siitä ole mitään iloa, koska kustantamo halua nähdä myös loput.

Tässä siis löyhästi mukaeltuna mitä kustannustoimittaja minulle kertoi. Sanasta sanaan en pysähtynyt kirjoittamaan hänen sanomaansa ylös.

Kuinka paljon on suunnilleen 350 sivuinen romaani laskettuna sanoissa?
Käsikirjoituksia harvoin arvioidaan sanamääräisesti. Pituuteen vaikuttaa myös paljon esimerkiksi fonttikoko, rivinvälit ja paperin koko. Yleensä kuitenkin jo esimerkiksi 280 liuskaa käsikirjoituksessa merkitsee helposti 400 sivua painettuna. 80 liuskaa taas olisi suunnilleen 150 sivua.

Miten WSOY:ssä suhtaudutaan keskeneräiseen kirjasarjaan?
Se riippuu täysin siitä, miten hyvä ensimmäinen osa on. Tämä on hyvin tapauskohtaista ja liittyy myös hyvin paljon siihen, kuinka vahvasti kustantamo uskoo siihen, että kirjailija pystyy saamaan kirjasarjan loppuun. Kuitenkin jos ensimmäinen osa koukuttaa, sopimus voidaan tehdä.

Mitkä ovat aloittelijan tyypillisiä virheitä käsikirjoituksen lähettämisessä?
Jokaisella on varmasti omat arkkisyntinsä, mutta yksi suuri ongelma on, jos kirjoittajalla on liian suuret luulot itsestään. Silloin esimerkiksi kustannustoimittaja ei voi auttaa ja tapaus on yksinkertaisesti toivoton. Usein ongelmia esiintyy myös muotoon, eli kielioppi ja oikeinkirjoitus saattavat olla hakosessa. On erittäin tärkeää, että kirjoittaja on ajatellut tarinaansa huolella.

Lukumäärällisesti kertoo paljon, että kustannustoimittaja lukee vuodessa helposti 1000 käsikirjoitusta. Näistä noin kolme päätyy julkasuun.

Luetaanko käsikirjoituksia alusta vai sattumanvaraisesti?
Ainakin tämä kustannustoimittaja lukee alusta. Jos teksti on pitkälti tajunnanvirtaa tai vahvasti tyylillistä, viidestä ensimmäisestä sivusta näkee jo, kannattaako lukea pidemmälle. Jos tarinassa taas on pitkä juonikaari, käsikirjoituksesta luetaan noin 20 sivua. Tekstistä kyllä näkee nopeasti, jos se on painokelvoton. Päätös pitää kuitenkin tehdä nopeasti, koska käsikirjoituksia on niin paljon.

Miten usein ja kuinka paljon tekstiä editoidaan sen hyväksymisen jälkeen?
Tämä on täysin riippuvaista kirjailijasta. Yhdessä ääripäässä joka viides virke täytyy korjata, toisessa 300 sivuisessa käsikirjoituksessa tarvitsee korjata vain parisenkymmenä merkkivirhettä. Osa teksteistä siis tulee kustantajalle hyvinkin valmiina.

Lue myös: 

Näin vältät yleisimmät virheet lähettäessäsi käsikirjoituksesi kustantamoon

Kuinka pitkä romaani on sopivan pitkä?

Suomen suurimmat kustantajat 2018

1 kommentti:

  1. Auts... Kolme tuhannesta? Hrr. Mutta kiitos postauksesta, motivoi kirjoittamaan paremmin. x)

    VastaaPoista

Mitä muut lukevat