tag:blogger.com,1999:blog-2496166305651409052.post7910109592601102220..comments2023-12-27T12:22:36.749+02:00Comments on Kirjailijan elämää: Editointipäiväkirja, osa 2Unknownnoreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-2496166305651409052.post-2796176700635921652015-07-17T16:07:29.600+03:002015-07-17T16:07:29.600+03:00Näinhän se on. Olin aika yllättynyt siitä, kuinka ...Näinhän se on. Olin aika yllättynyt siitä, kuinka nopeasti minulle alkoi kertyä kynnyksiä jollekin sellaiselle, minkä pitäisi oikeastaan olla ihan hauskaa. Joillekin meistä se tuntuu olevan helpompaa kuin toisille, maalausta harrastava ystäväni kun valitteli täysin samaa vaivaa. Toivon että vaiva menee ohi kun pääsen taas kirjoittamaan aktiivisesti.Ami @ Kirjailijan elämäähttps://www.blogger.com/profile/13304632314306712430noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2496166305651409052.post-49350909068389245032015-07-17T15:57:39.291+03:002015-07-17T15:57:39.291+03:00En ole kyllä itse kokenut uudelleenkirjoittamista ...En ole kyllä itse kokenut uudelleenkirjoittamista ja muokkaamista millään tavoin epäonnistumisen merkkinä. Se on vain yksi osa monivaiheista kirjoitusprosessia. Enemmänkin minua helpottaa suunnattomasti ensimmäisen version kirjoittamisessa se ajatus, että voin muokata sitä jälkeenpäin, kirjoittaa parempaa tilalle jos ensimmäinen yritys ei toimi, tai heittää kokonaan pois sellaisen kohtauksen, joka ei kuulukaan kokonaisuuteen. Kun ei ole painetta ajatella, että tässä ekassa versiossa annan kaiken mitä ikinä pystyn ja siinä se tarina sitten on, on helpompaa kokeilla, uskaltaa ja ihan vain kirjoittaa. Minulle on luonnollista, että tarina kasvaa ja kehittyy eri muokkauskierrosten aikana. Hahmot syventyvät, kirjoittamisen laatu paranee, tarina jäntevöityy tai runsastuu, mitä se milloinkin tarvitsee. On tietysti välillä rasittavaa lukea aiemmin hyvänä pitämänsä kohtaus ja todeta, että se vaatiikin raskasta uudelleenkirjoitusta, mutta toisaalta se on myös merkki kehittymisestä: nyt kirjoitan paremmin ja näen selkeämmin, jos nyt kerran ovat ilmeisiä sellaiset ongelmat, joita en ensin huomannut. <br /><br />Suosittelen lämpimästi sitä, että ottaa ajatuksen muokkaamisesta ja uudelleenkirjoittamisesta alusta lähtien osaksi kirjoitusprosessia, niin että jo ekalla kierroksella kirjoittaa tekstiä, josta tietää että sitä joutuu todennäköisesti muokkaamaan, ehkä paljonkin, mutta se ei haittaa. Jos ei kirjoita sitä ensimmäistä versiota, ei ole mitään mitä muokata. Vaikka kohtauksia heittäisi pois ja kirjoittaisi uusia tilalle, on niiden ensimmäisten versioiden kirjoittaminen ollut tarpeellista tutkiskelua, vaikkei siitä selviäisi itselle muuta kuin <i>ei näin</i>. Ja yleensä selviää kuitenkin muutakin, tutustuu jollain tavoin hahmoihin tai tarinan maailmaan. Harjoittelee kirjoittamista. Joskus ei tiedä, että jokin ei toimi, ennen kuin sitä on kokeillut, ja sitten voi yrittää löytää sen mikä toimii. Harva kirjoittaa valmista ensimmäisellä kerralla. Sellaisiakin kai on, mutta takana on sitten yleensä hyvin pitkä harjoittelu. Kannattaa ehkä mieluummin asettaa odotuksensa siihen, että kirjoittaa joka kerralla paremmin ja että tekstin kuuluukin käydä läpi monta kierrosta. Malnahttps://www.blogger.com/profile/06609934730501972452noreply@blogger.com